Pimeätä ainesta.

Käväisin ajamassa Vaajakosken ABC:llä ilta yhdeksäisen jälkeen, koska en keskustasta saanut haluamaani. Jotenkin pimätä oli tienpäällä, että jos eteen olisi tullut vaikka kettu, joita kaverini Hepsu pelkää ylikaiken, niin tuskin sitä olisi kerinnyt edes huomata. Niin pimeää siellä oli, että enhän siis voi tietää, vaikka olisi kettuja ollutkin.
Jos pitäisi ajaa noin harmaalla iltakelillä vaikkapa Kuuhun, olisi se aika pitkä aika jännittää. Ainoa helpotus reittivalinnalle olisi, ettei kettuja olisi kuin korkeintaan ensimmäisen 50 senttimetrin aikana, kun ne kutakuinkin niin korkealle yltävät. Niillä on niin kovin matalat koivet, että saattaa ketuttaa aikalailla. Siitähän ne ovat nimensäkin saaneet.

3 kommenttia »

  1. iisi sanoi:

    Itseänikin ketuttaiai, jos pitäisi pimeällä Vaajakoskelle ajella – varsinkin siihen liikenneympyrään. Se kun on niin kwettumaisesti laadittu, etten ymmärrä sen vaikeutta, vaan ajan haluamaani suuntaan rattia hieman kääntämällä.
    Pitäisikö tyhmille kuskeille rakentaa joku tunneli tai riippusilta Kanavuoren yli?

  2. JigSaw sanoi:

    Unohdin ne kanat kokonaan. Siinä on yksi vaaranpaikka, varsinkin nyt, kun Kanavuoren sisälle on tullut levotonta toimintaa. Kanat ovat todennäköisesti evakossa välillä Pandantehdas-Hutunki, -kuka niitä onnettomia siis tuolla pimeässä väistelee..

  3. iisi sanoi:

    Olen käynyt Kanavuoren sisällä, ei yhtään kanaa, ei höyhenen vilausta. Niin suuri vuori tyhjän panttina.
    Pelkkää suurta kanahuijausta!


{ RSS-syöte tämän tekstin kommenteista} · { Paluuviiteosoite }

Kommentoi